perjantai 4. helmikuuta 2011

Mbaon kalastajat

Kalastajien rytmillisesti soiva laulu kantautuu korviini. Menen terassille katsomaan ja näen pikän jonon miehiä vetämässä laulun tahdittamin askelin toistaiseksi vielä näkymättömiä verkkoja ylös. Kestää useita tunteja saada suuret verkot vedestä rannalle. Laulu jatkuu ja jatkuu, välillä huilataan. Kun verkot ovat jo lähellä rantaa saapuu muu kylän väki, vaimot, lapset ja kaikki kynnelle kykenevät auttamaan - ja saavat näin myös osansa saaliista kotiinsa vietäväksi.

Pitkään aikaan en ole tätä laulua kuullut. Muistan, kuinka muutama vuosi sitten verkkojen nosto oli päivittäinen tapahtuma. Ranta täyttyi kylän väestä, kaikille riitti kalaa. Lapset irrottivat pikkusinttejä sinisistä verkoista, naiset keräsivät hieman isommat kalat talteen. Kaikkein arvokkaimmat menivät myyntiin.

Nyt kalastus on harvinaista herkkua. Saaliit ovat vähissä. Ulapalle ankkuroidut suuret troolarit vievät valtaosan meressä jäljellä olevasta saaliista. Eurooppalaiset ja kiinalaiset jättialukset hallitsevat nyt näitä vesiä. EU maat ovat ostaneet suuria kalastuskiintiöitä Länsi Afrikan köyhtyneiltä mailta. Kalaa ei riitä entistä köyhempiin kalastajakyliin. Mutta vielä tänään naapurin pikku Ali saa oman kalansa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti