Kissanpäiviä

Vuosi 2013 alkanut täällä leppoisasti. Päivälämpötila suloiset +24 astetta ja aurinkoa peittää ohut pilviharso, joten ei edes ole vaaraa polttaa ihoaan. Meri möyryää aallonmurtajan takana kuten ennenkin, kalastajaveneet pärisyttelevät lahdella ja linnut laulelevat!

Mutta kaikkein ihaninta oli, kun oma mustavalkoinen uskollinen Fidel-kissani oli minua vastassa heti ensimmäisenä päivänä! Minun oma joogakissani joka aamuisin aina joogatessani kiehnää ja puikkelehtii mitä ihmeellisimmistä jalkojeni, käsieni tai selkäni muodostamista raoista esiin ja taas takaisin. Fidel, joka odottaa minua aamuisin oven ulkopuolelle asetetulla matolla ja antaa minun silitellä itseään niin kuin ei yksikään toinen täkäläinen kissa.

Tosin Fidelillä on taipumus tuoda aina siskonsa mukanaan, viekas ja huonokäytöksinen Malin (malin=viekas, katala; myös Le Malin=paha henki), joka nappaa pöydältä milloin minkäkin suupalan heti kun selkänsä kääntää. Malin on opettanut myös Fidelille huonoja tapoja - nyt hänkin luikahtelee taloon sisään milloin vain silmä välttää.

Sitten on vielä Belle, Maliniä hieman muistuttava, mutta huomattavasti kauniimpi ja häveliäämpi tyttökissa. Molemmissa selvästikin virtaa siamilaista sukujuurta. Tarina kertoo, että Petit Mbaoon aikoinaan muttanut toubab-nainen (valkoihoinen) toi mukanaan pari kotikissaa, jotka hän sitten lähtiessään jätti jälkeensä. Näistä kissoista periytyy nykyinen Mbaolais rotu, joka tuntuu olevan sekoitus hienostunutta siamilaista sekä senegalilaista kulkukissaa.

On myös muutama satunnaiskävijä, yksi harmaavalkoraidallinen, yksi pikimusta, yksi rusehtavan kirjava ja yksi pikkuinen, jota en tosin ole viime aikoina enää nähnyt. Mutta kaikkein hurjin kaikista on iso ruma harmaaraidallinen kolli, Matou, jonka oikea korva roikkuu ja joka päästelee suustaan toinen toistaan törkeämpiä kähiseviä ääniä (erään luonani vierailleen suomalaisen tuttavan mielestä erittäin seksikkäitä...).

Tänään viisi näistä kissoista makoili ympäriinsä pihan kivisillä laatoilla, pöydällä, aallonmurtajalla. Tämän päiväinen suosioni johtuu hyvin todennäköisesti siitä, että Bator kävi aamupäivällä Roufisque'ssa ostamassa kalaa illalliseksi. Mutta pian ne väsyivät ja lähtivät kukin omille teilleen.

Vain uskollinen Fidel jäi pitämään minulle seuraa! (...ja luikahti juuri sisään...!!!)